kipua, niin perkeleesti kipua

Ei kukaan tajua., ei ketään kiinnosta

Apua. En jaksa enään. Voisiko joku kertoa mikä minua vaivaa? Tänäänkin olen vain itkenyt, tuntuu että p ei välitä, todella hyvä ystäväni s kertoi että minä ja sen toinen paras kaveri ollaan ainoita syitä elää sille. Musta tuntuu vähän samalta. Mulla on montakin syytä elää, mutta mikään niistä ei ole todellinen syy elää. Ainoat syyt elää on tällä hetkellä se että tiedän että Jumala ei antaisi anteeksi jos tekisin jotain ittelleni, en haluaisi tuottaa sitä kipua perheelle ja ystäville ja anoreksia. Voisin luopua p:stä mutta en psyty, tarvitsen häntä tälle hetkellä niin paljon. Tai tarvisin. Mutta hänelle en sitä kerro, en kenellekkään, eikä hän sitä itse tietenkään tajua. Olen kauhea tyttöystävä. Oon koko aja vaa iha angst ja itken. Ei mun kuulu olla tämmönen. Jos eroisin ny p:stä, murtuisin täysin. Ne pienet elämäni rippeet jotka on vie jäljellä, viimeinen toivo katoisi. Kertokaa pliis mikä mulla on! Päätä särkee koko ajan ja koko ajan kylmä, itkettää vaan enkä jaksaisi mitään. Huomisenki oisin pois koulusta jollei mulla ois jo ihan tarpeeks poissa oloja. Suihkuunkaan en jaksa mennä. Haluaisin vaan kiljua " auttakaa minua, olkaa niin kilttejä, viekää johkin jossa saan apua. Pyydän" Mutta ei kukaan ymmärtäisi."Huomioo toi vaan hakee" Olen vain hiljaa, sanon kaiken olevan okei.